Varmista, että opittu osaaminen siirtyy käytännön osaamiseksi – Tehokas suunnittelu, toteutus ja organisointi lisää vaikuttavuutta.
Nopeasti muuttuva toimintaympäristö, digitalisoituminen ja asiakkaiden muuttunut ostokäyttäytyminen luovat yritykselle paineita oppia nopeasti uutta. Strategisen osaamisen kehittämisen tehtävä on varmistaa:
- yrityksen kilpailuetu
- kyky tuottaa asiakkaalle lisäarvoa
- saavuttaa yrityksen visioon & strategiaan perustuvat tavoitteet.
Erilaiset koulutus- ja valmennusohjelmat ovat yritykselle merkittävä panostus ja onnistuessaan kehittää tuloksellista toimintaa. Valitettavasti oppi ei aina muutu arkityön taidoksi. Ei tiedetä, muuttuiko oppiminen osaamiseksi tai kuinka laajalti uutta osaamista sovelletaan käytäntöön.
Tehokas suunnittelu, toteutus ja organisointi lisäävät osaamisen kehittämisen vaikuttavuutta. Tässä blogitekstissä on vinkkejä käytännön toteutukseen, mukaillen Muhallin kuuden kysymyksen mallia:
Kuka?
Määrittele kenellä on kokonaisvastuu ”nimetyn” strategisen osaamisen kehittämisen suunnittelusta, toteutuksesta ja tulosten seurannasta. Vastuuhenkilö kokoaa tiimin. Tärkeää on, että määrittelet heti aluksi, ketä tämä asia koskee ja kenelle kyseinen osaamisen kehittämistapahtuma suunnataan.
Mitä?
Konkretisoi heti aluksi, mikä on se asia tai toiminta, jonka organisaation halutaan oppivan ja/tai mikä toiminnan muutos halutaan saada aikaiseksi. Samalla päätä, miten ja milloin arvioidaan osaamisen kehittämisen vaikuttavuus, ja millä tasolla se tehdään.
Miten?
Pohdi tarkoin, miten haluttu tavoite saavutetaan tehokkaimmin. Varmista budjetti ja muut resurssit. Organisoinnin muotoa pohtiessa arvioi, miten vaativaa on saavuttaa uusi osaaminen. Esimerkiksi onko kyseessä yksittäinen työrutiineihin liittyvä asia, monimutkaisempi substanssiosaamiseen liittyvä tavoite tai vaikkapa halu muuttaa laajemmin toimintatapoja. Mieti toimiiko verkko- vai lähitilaisuus paremmin. Valitse lyhyt tai pidempikestoinen tapahtuma vai tapahtumasarja.
Kuinka?
Aktiivisen tekemisen ja osallistamisen merkitys oppimisessa on tärkeää. Mieti tapahtumaa suunnitellessa, mitä eri asioita tekemällä oppiminen (osaamisen kehittäminen) tapahtuu parhaiten. Tärkeää on pohtia, kuinka annetaan parhaat edellytykset osaamisen siirtymiselle käytäntöön ja uuden tiedon soveltavaan käyttöön.
Lähitapahtumiin on tarjolla runsaasti erilaisia hyviä menetelmiä: työpajat, ryhmätyöt, World cafe, parityöskentely, kollegan esittämät demonstraatiot, käytännön harjoittelu, roolipelit, tietokilpailut ym. yhdessä tekemisen, yhdessä oppimisen ja vertaisoppimisen menetelmiä.
Verkko-oppimisessa esimerkiksi webinaareissa tapahtuvassa osaamisen kehittämisessä kannattaa käyttää erilaisia ennakkotehtäviä, välikysymyksiä, videoita ja vaikka haastatteluja. Itseopiskeluun perustuvissa erilaisissa sähköisellä alustalla tapahtuvissa ohjelmissa, havainnolliset videot, yhdistämällä luettu ja kuultu sekä interaktiivisen kysymysten käyttö auttavat asian oppimista.
Varmista yhtenäiset materiaalit eri osioiden välillä.
Missä/Milloin?
Suunnittele konkreettinen tapahtuma; miten ja missä se/ne toteutetaan. Samalla varmista mahdollisten valmentajien, kouluttajien, fasilitaattorien ym. asiantuntijoiden, verkkokoulutusten rakentajien käyttö ja saatavuus. Pohdi voitko hyödyntää oman organisaatiosi high potentials -henkilöitä erilaisissa tehtävissä. Varmista myös heidän yhtenäinen osaamisensa. Valmentajien ja fasilitaattorien valinta liittyy myös kohtaan Kuka, mutta koska Mitä, Miten ja Kuinka vaikuttavat oleellisesti valintaan, se on lisätty tähän kohtaan.
Miksi?
Kaiken osaamisen kehittämisen pitää perustua visioon ja strategisten tavoitteiden saavuttamiseen. Käytännön tasolla, kun henkilöstölle tiedotetaan uudesta tulevasta valmennuksesta/koulutuksesta, kannattaa aina kertoa, miksi tämä tehdään, mitä tällä halutaan saavuttaa ja miten se liittyy visioon. Innostava tiedottaminen tukee osaamisen kehittämisen ympäristöä.
Uskalla kehittää myös osaamisen kehittämistä. Kuuden askeleen mallin käyttäminen suunnittelussa luo edellytykset vaikuttavalle osaamisen kehittämiselle. Uusien keinojen käyttöönotto ja yhdessä oppiminen luo innostusta. Oppiminen on parhaimmillaan työyhteisössä yhteinen asia. Osaaminen syntyy oivalluksesta ja harjoittelusta.
Palaa takaisin.
